Vierailitko Kalevan kisoissa? 

Täytä katsojakysely oheisen linkin kautta ja osallistu arvontaan!
Kyselyyn pääset tästä.
 

Kalevan Kisojen liput kävivät kaupaksi

Haasteellinen lipunmyynti onnistui Kajaanissa elokuun 5.-8. päivinä järjestetyissä Kalevan Kisoissa. Kisoihin myytiin yhteensä noin 18 400 lippua, mutta kisapaikalla kävijöiden määrä nousi selkeästi suuremmaksi.
Vimpelinlaakson urheilukeskuksessa vieraili kolmen ja puolen helteisen kisapäivän aikana yhteensä 25 500 kisavierasta, jotka koostuvat muun muassa katsojista, urheilijoista taustajoukkoineen, talkoolaisista ja mediasta.
Myydyistä lipuista yritysmyynnin osuus oli 8900 lippua. Piletin, RTG:n ja Kainuun Liikunnan ennakkomyynnin saldo oli 2500 lippua. Portilta lipun osti 7000 katsojaa. Päivittäinen kävijämäärä jakautui seuraavasti: torstai 4000, perjantai 5500, lauantai 7000 ja sunnuntai 9000.
 
Vaikka kisat järjestettiin EM-kilpailujen jälkeen, kiinnostivat ne myös mediaa. Tietoa tapahtumista välitti peräti 150 median edustajaa printti- ja sähköisestä mediasta sekä YLEstä.
 
”Yleisön ja median määrä osoittaa selkeästi sen, että yleisurheilulla on paikka urheilevan Suomen sydämessä”, toteaa Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erkki Hulkkonen.
Kisojen taloudellinen tulos selviää syksyn aikana. Se jaetaan Kajaanin Kipinän ja muiden järjestelyissä mukana olleiden yleisurheiluseurojen sekä Kainuun Liikunnan kesken.
 
Kalevan Kisojen yli 700 talkoolaista kokoontuu yhteen vielä kerran Kajaanissa tasan kuukauden kuluttua 17.9.
 
”Kisoista saatu palaute on ollut äärimmäisen positiivista. Siitä kiitos kuuluu kainuulaiselle talkooväelle, joka jälleen kerran osoitti ammattitaitonsa eri alueilla”, Hulkkonen korostaa.
Tero Pitkämäki palasi Kalevan Kisa -voittajaksi kahden välivuoden jälkeen.

 

Pitkämäki sanojensa mittainen mies

 

Tero Pitkämäki palautti lupaustensa mukaisesti järjestyksen miesten keihäänheittoon Kalevan Kisojen päätöspäivänä sunnuntaina Kajaanissa. Edellisen kerran Suomen mestaruuden vuonna 2007 voittanut Pitkämäki lupasi keväällä Kalevan Kisojen nettitoimitukselle, että valta vaihtuu Kajaanissa.

Seinäjoen mies oli sanojensa mittainen myös toisessa asiassa. Hän kertoi maakuntalehti Kainuun Sanomille ennen kilpailua, että mikäli hänet aikoo voittaa, on heitettävä yli 85 metriä. Pitkämäen voittotulos sunnuntaina Vimpelinlaaksossa oli 85,19. 

”Lataus löytyi helposti, kun ei ole muutamaan vuoteen mestaruutta voittanut. Teemu (Wirkkala) kiritti hyvin ja pisti tosissaan heittämään", tuore mestari hymyili kilpailun jälkeen.

 

Moni katsoja epäili Pitkämäen voittomahdollisuuksia ennen kilpailua, sillä olihan viikon sisään mahtunut paljon matkustelua ja kolme kovaa kilpailua. Epäilyt osoittautuivat kuitenkin turhaksi, ja mies kiskaisi viisi kertaa yli 80 metriä ja samalla kauden tasaisimman sarjan.

 

”Aamulla menin uimaan virkistäytymään, sitten lounas ja Vuokatista tänne kisapaikalle. Lähtökohdat huomioiden yllättävän vähän painoi jaloissa. Olo tuntui väsyneemmältä kuin se todellisuudessa oli. Onneksi ei tarvinnut lämmitellä paljoa, kun oli näin lämmin sää”, Pitkämäki kertoi.

 

”Noin tasaisen sarjan heittäminen lupaa hyvää loppukautta ajatellen. Uskon, että kauden paras tulos tulee vielä petraantumaan”, mies jatkoi.

 

Wirkkala pettyi, Ruuskanen tyytyväinen

 

Miesten keihään finaalin kärkikolmikko erottui siinä mielessä, että heidän lisäkseen kukaan finaalin 11 miehestä ei kyennyt 80 rajaa rikkomaan. Pitkämäen kanssa palkintokorokkeelle kipusivat Teemu Wirkkala (83,88) ja Antti Ruuskanen (81,13). Viime vuoden voittoaan puolustanut Wirkkala oli kisan jälkeen pettynyt ja vähäpuheinen.

”Kyllä 85 metrin päälle näillä aamuilla pitäisi pystyä heittämään. Pikkusen pohkeet oli jumissa mutta muuten kroppa tuntui hyvältä. Juoksu pikkuisen takkusi. Viime vuonna olin mestari ja yritin kaiken keinoin puolustaa sitä, mutta Tero oli tänään kovempi", Wirkkala jutteli.

 

EM-kisakoneesta ulos jääneelle Ruuskaselle povattiin saumaa pestä muut. Pielaveden Sammon miehen heitoissa ei ollut kuitenkaan samaa rentoutta kuin karsinnassa, toisen kierroksen heitto riitti kolmanteen sijaan. Silti mies oli tyytyväinen lopputulokseen.

 

"Kahteen ensimmäiseen heittoon minä latasin kaiken, mutta ei ollut teknisesti niin hyviä heittoja kuin esimerkiksi karsinnassa. Kyllä pronssi maistuu tällaisen kauden jälkeen. Mitali kuitenkin oli tavoite ja se tuli."

Niina Kelo kamppaili 7-ottelussa päätöslajin 800 metrin juoksun voitosta Jenni Kiviojan kanssa.
Niina Kelo keskittyi neljän päivän aikana 7-ottelun lajeihin sekä kuulan ja keihään karsintaan ja finaaleihin.

Niina Kelo - huippu-urheilija kiireestä kantapäähän

Niina Kelo haki Kajaanin Kalevan Kisoista mitalisuoran kolmessa lajissa. 7-ottelussa kultaa, kuulassa hopeaa ja keihäässä pronssia. Kelolle Kajaani oli jo nuorena urheilijana menestyksen paikka.

"16- ja 17-vuotiaana olin Kajaanissa kilpailemassa useammassa lajissa SM-kisoissa. Täältä jäi hyvät muistot, ja mukavaa on ollut nytkin", Niina Kelo kertoili 7-ottelun viimeisen lajin, 800 metrin juoksun, jälkeen.

Neljässä päivässä Kelo urakoi kolmessa lajissa. Neljäskin laji, kolmiloikka, oli ajatuksissa, mutta siihen osallistumisesta päätti Kelon selkä. "Se ei oikein tykkää jos samana päivänä aitoo ja loikkii, ja nyt karsinnat menivät pahasti ristiin. Kai sitä on vanhaksi tullut", 30-vuotias urheilija vitsaili.

Huipputuloksiin kuulassa ja keihäässä

Kelo innostui Kalevan Kisoissa sen verran, että heitti keihään karsinnassa kauden parhaansa ja kuulan finaalissa työnsi pisimmälle tänä kautena. "Keihäässä sain täällä ensimmäisen mitalini naisten sarjoissa", innostui Kelo menestyksestään.

7-ottelua Kelo hallitsi suveriinisti, ja loppupisteitä 5719 hän kommentoi kohtuullisiksi.

Kilpailutilanne sytyttää

Kelon rauhallinen ja hymyilevä olemus pitää sisällään piinkovan urheilijan, joka jaksaa ottaa vastaan myös kanssakäymisen toimittajien kanssa. Kilpakentällä hän ei anna tippaakaan periksi.

"Kilpailutilanne itsessään on minulle se motivaatio urheilla. Silloin sytyn ja taistelutahto on valtava", Kelo miettii innostaan urheilla.

Ulkopuolisen silmin esimerkiksi 7-ottelun osallistujajoukon kesken Kelo on kilpasiskojensa arvostama ja ihailema. Esimerkiksi Kelo kelpaa kenelle vain.

Juuri ennen palkintojenjakoa Kelo sanoi katsomon puolella istuessaan voivansa hieman huonosti, ja kohta hän tyhjensi vatsansa kentän reunalla olleeseen roskalaatikkoon. Pian sen jälkeen hän otti hymyillen vastaan kukat ja kultamitalin 7-ottelun voitosta.

Kajaanissa passeli kenttä Kelolle

Kisojen aikana on jostain syystä elätelty kentän pehmeys -keskustelua, johon Kelo kuittaa ykskantaan, että hänelle se passaa.

"Taidan olla perushidas, sillä en huomaa mitään eroa kentässä muihiin verrattuna. En valita, minulle se on hyvä."

Kelon kotona etsitäänkin kisojen jälkeen paikkoja palkinnoille, sillä talouden jakava keihäänheittäjä Tero Pitkämäki kiskaisi Vimpelinlaakson urheilustadionin ennätyksen uusiksi tuloksella 85,19 ja voitti sillä Suomen mestaruuden Teemu Wirkkalan ja Antti Ruuskasen nenän edestä.

Kajaanin Kalevan Kisoissa talkoolaiset tunnistaa sinisestä kisapaidasta.

Kajaanin järjestelyille kehuja

Yleisurheilukisoja kolmen vuosikymmenen aikana järjestänyt ja kiertänyt Pentti Viskari antaa hyvää palautetta Kajaanissa käynnissä olevien Kalevan Kisojen järjestelyille. Viskari sanoo kisojen takeeksi koko maakunnan mukana olon.

"Tärkein asia on se, että kisojen takana on koko maakunta. Kainuulaiset yritykset, seurat, oppilaitokset, jopa armeija on mukana kisojen järjestämisessä, ja se henkii läpi koko järjestelyorganisaation", kisakonkari Pentti Viskari hehkuttaa.

"Samoin urheilijoista pidetään hyvää huolta, heillä on täydet mahdollisuudet tehdä hyviä tuloksia. Yleisö viihtyy ja sen eteen tekevät hyvää työtä kaikki ja kaikenikäiset talkoolaiset. Olen kokenut näissä kisoissa erityistä vieraanvaraisuutta, mikä ei ole itsestäänselvyys ainakaan eteläisemmässä Suomessa."

Kajaanista oppia mukaan

Viskari oli 26 vuotta Lappeenrannan Urheilumisten puheenjohtajana, ja sen kautta aloitti kisajärjestämisen. Kalevan Kisat järjestettiin Lappeenranssa ensimmäisen kerran vuonna 1980, ja sen jälkeen Viskari on ollut mukana kymmenissä kisaorganisaatioissa ja kiertänyt myös kansainvälisiä kisoja.

"Kajaanista olen jopa saanut oppia mukaan esimerkiksi seiväs- ja pituushyppypaikalta, missä vauhtirataan on teipattu mittanauha, joka helpottaa urheilijan merkin paikalleen laittoa. Pieni, mutta erittäin iso asia", Viskari hymyilee kajaanilaisten kisajärjestäjien kekseliäisyydelle.

Ylipäätään suomalaisten säntillisyys ja halu tehdä asiat hyvin ilahduttaa Viskaria. "Barcelonassakin pituushyppypaikan hiekkaa haravoitiin, kun taas Kajaanissa lanataan käsipelillä todella siistiä jälkeä."

Talkoolaiset esimerkillisiä

Viskari nostaa hattua Kalevan Kisojen noin 700 talkoolaiselle, joista hänen mukaansa kaikista henkii ystävällisyys ja sama tavoite - kisojen onnistuminen.

"Näyttämisen halu siitä, että homma osataan ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, paistaa läpi kaikista. Sitä ei voi olla huomaamatta, ja siitä voi olla todella ylpeä."

Viskari toivoo, että kainuulaiset seurat saavat talkoolaisista toimijoita myös arkityöhönsä. "Siitä jää pesämunaa myös tulevien kisojen järjestämiselle. Jospa Kajaanissa ensi kesänä järjestettäisiinkin jotkin kansalliset kisat!"

Ella Räsänen lähtee hakemaan voittoa finaalista.
Tuore suomenmestari Sari Keskitalo ennustaa erittäin tasaista ja tiukkaa finaalia.
Joni Rautanen haastaa kauden kärjen miesten finaalissa.

Päätöspäivä tarjoaa jännittävät 200 metrin finaalit


Naisten 200 metrin finaalissa nähdään tänään tiukka taistelu voitosta. Naiset juoksivat alkuerissä erittäin tasaisesti ja mitaleille on aikojen perusteella ottajia. Miesten finaalissa tuore 100 metrin suomenmestari haastaa kauden kärjen.
 

Karsintojen ensimmäisen erän voitti vasta 16 -vuotias Anna Hämäläinen ajalla 24,26.
Toisessa erässä voittajaksi juoksi tuore 400 metrin suomenmestari Ella Räsänen ajalla 24,36.
”Juoksu kulki rennosti. Pääsin hyvään erään, sillä meno oli tasaista eikä liian kovaa. Ei tarvinnut hirveästi puristaa eikä juoksu ollut kovin kuluttava”, Räsänen kommentoi tuoreeltaan juoksun jälkeen.
Finaaliin Räsänen latautuu syömällä ja lepäämällä. Hän lähtee hakemaan mestaruutta ja omaa ennätystään.
”Kovin haastaja finaalissa on varmaankin ensimmäisen erän voittanut Anna Hämäläinen.”
Kolmannen alkuerän vei tuore 100 metrin suomenmestari Sari Keskitalo ajalla 24,34.
”Lähdin hakemaan erävoittoa ja hyvää rataa finaaliin. Juoksu olisi saanut kulkea hieman nopeammin, mutta hyvä näin”, Keskitalo kommentoi alkueräänsä.
”Finaalissa annetaan se, mitä koneesta lähtee irti. Toivottavasti sää viilenee hieman.”  
Anna Hämäläisen kauden paras 23,96 on kovin aika 200 metrin juoksijoiden joukossa. Nähtäväksi jää, löytyykö häneltä myös finaalissa kovin vauhti.
”Muun muassa Anna Hämäläinen ja Minna Laukka ovat olleet hyvässä kunnossa tämän kauden, joten finaalista tulee kova ja tasainen”, Keskitalo ennustaa.
”Voittoa lähden hakemaan, mutta kyllä tuossa seurassa mitalikin on kova sana.”
Miesten 200 metrin alkuerissä oman eränsä voittanut Joni Rautanen lähtee hakemaan finaalista hyvää juoksua ja mitalia. Alkuerien juoksu kulki rennosti, mutta väsynein jaloin.
”Lähden finaaliin haastamaan Jonathan Åstrandia. Kiva olisi juosta alle 21 sekunnin, mutta ei tässä kelissä eikä näillä jaloilla”, tuore 100 metrin suomenmestari Rautanen kommentoi.
Naisten 200 metrin finaali juostaan klo 16.50 ja miesten finaali klo 17.00.

Kisastadionilla selvittiin ukkosesta säikähdyksellä


Vimpelinlaakso kisanäyttämö selvisi onnekkaasti suhteellisen pienin vahingoin eilisiltana Kajaanin yli pyyhkäisseestä ukkosmyrskystä.  


Kymmenen jälkeen illalla alkanut valtaisa ukonilma vaurioitti jonkin verran tietoliikenneyhteyksiä ja tulospalvelukalustoa, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Kisatorilta tuuli oli riepotellut pari telttaa tiehensä. Kisat pääsivät alkamaan ajallaan aamulla naisten 7-ottelulla.
Kalevan Kisat toivottaa siis kisavieraat tervetulleeksi stadionille nauttimaan tapahtumista helteisenä sunnuntaina. Puitteet urheilutapahtuman päätöspäivää varten ovat kunnossa.

 

Tommi Evilä ponkaisi Kajaanissa tuloksella 786 seitsemännen Suomen mestaruutensa.

Tommi Evilä saavutti Kajaanissa seitsemännen Suomen mestaruutensa

"Se on maaginen luku - se on entisen pelipaitani numero!", ilakoi Evilä.

Torstain huippu-urheiluseminaarissa urheilijan puheenvuorossa Evilä peräänkuulutti joukkuehenkeä myös yleisurheiluun.

"Mutta täällä kun taistellaan Suomen mestaruudesta, edustetaan omaa seuraa ja itselle haetaan menestystä, niin ei tässä ruveta sillä tavalla porukassa hengailemaan. Reilun pelin hengessä kannustettiin kaveria kyllä", Evilä muotoili.

"Maaotteluun lähdetään kaatamaan Suomi-joukkueella Ruotsia, yhdessä poljetaan ruotsalaiset hiekkalaatikkoon. Pituuskisasta on tulossa kova."

Kajaanissa hyvät kisat

Evilä antoi kiitosta Kalevan Kisoille kisan jälkeen.

"Yleisö oli erinomainen ja toimitsijat asiantuntevia", Evilä kehaisi katsojia, jotka jäivät taputtamaan jännittävän pituushyppykilpailun loppuun asti. "Itsellä on vain vähän väsähtänyt olo. Tässä tuli viikkoon neljä kisaa, en suosittele tämmöistä tahtia kenellekään."

Kisatahti ei kuitenkaan juuri hellitä. "Elokuussa on Lontoon Timanttiliigaa, Joensuun kisoja ja maaottelua Ruotsia vastaan. Onneksi en ole rikkonut itseäni."

Keihäsfinaali jää näkemättä

Evilä aikoi lähteä voitetun kisan jälkeen lepäämään kotikonnuille.

"En ole keihäskisan finaalia seuraamassa", Evilä paljasti Kalevan Kisojen videolle, joka löytyy Youtube.com:sta Kalevan Kisat 2010 -osastolta.

Evilän tarkoituksena on parantaa tuloksiaan vielä tänä kesänä. "Ei ole tapana hypätä kauden parasta kesäkuussa. Suomen ennätyksenkin voisi pistää uusiksi."

Eemeli Salomäki jäi Kalevan Kisoissa ilman tulosta. Hän aloitti kisan korkeudessa 525.

Eemeli Salomäki jäi ilman tulosta seiväshypyssä

Seiväshyppääjä Eemeli Salomäen vauhdikkaasta olemuksesta ja sanavalmiista suusta ei ollut tietoakaan, kun mies käveli epäonnistuneen kisansa jälkeen toimittajien ohi.

"En tiedä mitä kävi. Pinnoite on pehmeä, mutta se on sama kaikille. Katsomon läheisyys tai vuoron odottaminen (naisten 7-ottelun 200 m juoksulähtöjen vuoksi) eivät ole syynä. En tiedä", Salomäki kertoi katse alaspäin luotuna.

"Koska ei saa kiroilla, en voi sanoa miltä tuntuu."

525 ei ylittynyt

Salomäki aloitti kilpailun korkeudessa 525 eikä yksikään hyppy onnistunut.

"Jotain ei ole kropassa kunnossa. Ei minulla kuumetta pitäisi olla, mutta en saa keuhkoja täyteen ilmaa. Tekeekö sen tämä kuumuus, en tiedä."

"Varmaan se on kiinni taivaan herrasta, vaikka en uskovainen olekaan", aivan lyhyeksi hiuksensa leikkauttanut Salomäki huokaili.

Toimittajille hiljoksiin sanaillessaan Salomäki vilkuili välillä seiväshyppypaikalle, ja löi käsiä yhteen kilpakumppaneilleen.

Seuraavasta kisasta ei tietoa

Harjoitushyppyjen aikaan Salomäki ei osannut arvatakaan kuinka lyhyeen tavoite Suomen mestaruuden uusimisesta jäisi.

"Harjoitushypyt tuntuivat ihan hyviltä. Toimitsijat tosin eivät nostaneet rimaa niin korkealle kuin halusin, viiteen metriin, ja harjoitushypyt tulivat alhaisilla korkeuksilla. Mutta on sitä ennenkin hypätty ilman harjoittelua. Kyllä tuo 525 olisi pitänyt pystyä kilpailussa hyppäämään", Salomäki puntaroi.

Seuraavasta kilpailusta Salomäellä ei ole tietoa.

"Harmittaa niin paljon, että nyt pitää rauhoittua hieman ja hakata päätä seinään, ja ottaa haukut vastaan."

Juha Tapio esiintyy Kajaanin kirkossa tänä iltana.

Kisojen 

ohjeisohjelmassa tänään:

Juha Tapio tunnelmoi 

Kajaanin kirkossa

Kalevan Kisojen aikana kisavieraille ja kaupunkilaisille tarjotaan erittäin monipuolista oheisohjelmaa. Yksi lauantain kohokohdista on Kirkolliset kisailtamat Kajaanin kirkossa. Esiintymässä on suosikkiartisti Juha Tapio.
Laulaja ja lauluntekijä veti viime vuonna Espoon kisoissa kirkon täyteen kuulijoita.
”Tartun lähes aina tilaisuuteen, kun voin päästä seuraamaan urheilua ja mukaan tapahtumaan. Kalevan Kisoja en ehdi seurata, sillä menen valmistautumaan omaan suoritukseeni. Säälihän se on, kun kisojen seuraaminen jää lähes aina väliin tällaisissa tapahtumissa”, Juha Tapio sanoo.
”Kesä on kierretty lavoja ja festareita, nyt on erilaiset puitteet. Tunnetuimmat biisit kuullaan illalla hieman riisutussa muodossa eli akustishenkisesti. Ympäristön ja toteutuksen takia esiintymiseen tulee uutta syvyyttä ja kulmaa. Mitään rokin räimettä emme siis kuule”, Tapio kertoo ennakkotunnelmia illasta.
Tapio on urheilun ystävä ja penkkiurheilija, joten hän lähtee mielellään mukaan urheilutapahtumiin. ”Jalkapallo on ollut itselle murrosiästä lähtien intohimo. Opiskelin Kajaanissa ja pelasin paikallisessa joukkueessakin”.
Lauluntekijä kannustaa kaikkia saapumaan kirkollisiltamiin kulttuurin ja musiikin pariin.
Juha Tapio ja Kirkolliset kisailtamat Kajaanin kirkossa la 7.8. klo 21. Ilmainen sisäänpääsy. Järjestäjät: Kristillinen liikuntayhdistys (Krisli), Kajaanin seurakunta, Kalevan Kisojen järjestelyistä vastaavat urheiluseurat sekä Sana-lehti.
 
Kajaanin Kipinän Seppo Hirvonen heitti karsinnassa kauden parhaansa 68,30, mutta ei uskonut finaalipaikkaan.
Antti Ruuskanen oli karsintaryhmänsä paras tuloksella 82, 51 ja otti ainakin hetkeksi haltuunsa kenttäennätyksen.

Keihäsmiehet aloittivat urakkansa helteisessä Vimpelissä

 
Kajaanin Kipinän Seppo Hirvonen heitti miesten keihään karsinnan ensimmäisessä karsintaryhmässä lauantaina.
”En uskaltanut heittää. Olkapää reistailee edelleen”, kauden parhaansa 68,30 metriä heittänyt Hirvonen kommentoi. Hirvonen oli oman ryhmänsä kuudes. Heittojensa jälkeen Hirvonen ei uskonut saavuttavansa finaalipaikkaa. Karsintaryhmän taso oli Hirvosesta kuitenkin yllättävän pehmeä. Ainoana 76 metrin karsintarajan ylitti Antti Ruuskanen.
”Tämä oli kesän viimeinen kisa. Nyt pitää saada paikat kuntoon ja ensi kesänä otetaan sitten korkojen kera takaisin”, Hirvonen sanoi.
Lauantaina keihäsmiehet karsivat sunnuntain finaaliin, johon Timanttiliigan kisan perjantai-iltana voittanut Tero Pitkämäki pääsee suoraan. Myös Tukholman-kävijät Teemu Wirkkala ja Ari Mannio saavat finaalipaikat suoraan.
Kisatorille haastatteluun saapunutta Antti Ruuskasta ratkaisu ei häiritse.
”Ei ole helppoa lähteä heittämään, kun on kuusi kisaheittoa, matka Tukholmasta ja todennäköisesti huonot yöunet takana”, Ruuskanen sanoi. ”Minun puolestani saavat tulla suoraan finaaliin heittämään.”
Ruuskanen heitti karsinnassa kenttäennätyksen, mutta arvioi ettei se hänen hallussaan pitkään pysy.
”Viimeistään huomenna heitetään varmasti pidemmälle.”
100 metrin finaalia seurasi täysi A-katsomo. Katsojia illan kilpailussa oli nelisentuhatta.

 

Vimpelinlaaksoon

odotetaan yleisöryntäystä

 
Yleisurheilukansan joukkovaellusta odotetaan tänään Vimpelinlaakson urheilukeskukseen Kajaaniin Kalevan Kisojen kolmantena kilpailupäivänä.
Kisakatsomot täyttyivät lupaavasti  perjantaina, kun  järjestäjien arvion mukaan  kävijämäärä nousi  5000 katsojaan. Iltakilpailuja lämpimässä ja aurinkoisessa kisasäässä seurasi yli 4000 katsojaa.
Kisojen avauspäivänä torstaina Vimpelinlaaksossa oli 2500 ihmistä. Kokonaistavoite on kova 20 000.
”Olemme tyytyväisiä perjantain määrään. Olemme kiinni tavoitteessa. Ennakkolippuja on mennyt todella hyvin, joten lippukojulle kannattaa pitää viikonloppuna kiirettä”, kisojen pääsihteeri Hannu Tikkanen neuvoo.
Tikkanen odottaakin todellista yleisöryntäystä lauantaina ja sunnuntaina, jolloin tulessa ovat muun muassa Tommi Evilä ja keihäsjätit. Illan tähtilajeihin kuuluvassa pituusfinaalissa kohtaa Barcelonan kolmikko Evilä, Petteri Lax ja Otto Kilpi.
Lauantaina keihäsmiehet karsivat sunnuntain finaaliin, johon Timanttiliigan kisan perjantai-iltana voittanut Tero Pitkämäki pääsee suoraan. Myös muut Tukholman-kävijät Teemu Wirkkala ja Ari Mannio saavat finaalipaikat suoraan. Karsinnassa heittää Kajaanin Kipinän Seppo Hirvonen.
Kotiyleisön iloksi seiväsfinaalissa hyppää tänään Kipinän Henri Väyrynen.
Aamupäivän kilpailut alkavat kello 11 ja finaalit kello 17.05
Minna Nikkanen kisaa seiväshypyn karsinnassa lauantaina.
Eemeli Salomäki menee voitto mielessä seiväshypyn finaaliin.

Seivässankarit hyväntuulisina kisoihin


Seiväshyppääjät Minna Nikkanen ja Eemeli Salomäki ovat saapuneet Vimpelinlaakson kisatorille hyväntuulisina.
 

Karsinnan selvittänyt Salomäki odottaa finaalia voitto mielessä.
”Isä toi eilen seipäät, joten menen hyvillä mielin hyppäämään finaaliin omilla välineillä.”

Barcelonan EM-kisoissa yhdeksänneksi sijoittunut Nikkanen oli tyytyväinen hyvin menneisiin kisoihin. Kalevan Kisoissa seiväskarsinta hypätään lauantaina. Nikkanen on liikkeellä voitto mielessä.
”Aion verkkailla tänään ja huomenna ennen karsintaa matkaväsymystä pois.”
Molemmat seivässankarit ovat menossa Kalevan Kisojen jälkeen Ruotsi-Suomi -maaotteluun kaatamaan ruotsalaisia.
”Parasta on päästä kisaamaan Helsingissä kotiyleisön edessä Ruotsia vastaan”, Nikkanen sanoo.” Kyllä me syödään ruotsalaiset evääksi siellä”, Salomäki komppaa vieressä.

Tommi Evilä olisi

voinut jättää karsimatta

Tommi Evilä ei pituuden karsinnassa paukkuja tuhlannut.
Heti ensimmäisellä 739 ja homma oli sillä selvä. Jos Tampereen mies olisi saanut päättää, niin keihäsmiesten kohtelua olisi voitu laajentaa myös pituuspaikalle. Karsinnan sijasta pari vapaapäivää kotimaisemissa olisi maistunut.
"Onhan tämä kipeetä vauhtia, kun tiistaina kotiuduttiin, niin keskiviikkona sai jo taas lähteä reissuun. Mutta karsinta tuli selvitettyä. Sen verran hypättiin mitä tarvittiin."
"Olisi reilu peli kaikille, jos olisi etukäteen ilmoitettu EM-kisoissa olleille, että loppukilpailuun tai 16 parhaan joukkoon kisoissa selviävä pääsisi SM-kisoissa suoraan finaaliin. Se olisi hyvä porkkana. Minä uskon, että jatkossa tullaan niin tekemäänkin, jos SM-kisat ovat arvokisojen jälkeen", Evilä pohti.
 Nuorena kloppina Evilä jäi 17-vuotiaiden SM-kisoissa Kajaanissa ilman tulosta. Lauantain loppukilpailuun latinkia löytyy sitäkin kautta.
"Kun numerolappu on rinnassa, niin totta kai latinkia löytyy. Se on ihan selvä asia."
Tommi Evilä hyppäsi karsinnassa kerran ja meni suoraan finaaliin tuloksella 739.
Kisastadionin portit avattiin yleisölle torstaina puolilta päivin.
Mari Sepänmaa ylitti 173 ja selvitti tiensä korkeuden finaaliin.

Kalevan Kisat alkaneet hyvissä tunnelmissa

Kalevan Kisojen nelipäiväinen urheilurutistus aloitettiin torstaina leppoisissa ja lämpimissä tunnelmissa. Aamupäivällä vielä hyvin rauhallinen stadion heräsi hiljalleen, kun paikalle saapui iltapäivän aikana mukavasti yleisöä ja median edustajia.
Kisa-aikataulu eli hieman päivän kuluessa, kun miesten 100 metrin ja naisten 400 metrin alkuerät peruttiin. Juoksuissa mennään suoraan välieriin ja finaaliin. Miesten moukarikarsinnan alussa kalustoa modifioitiin hieman, mutta muuten kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan.
Tuuli pyöritti 10-ottelijoita
Päivän aloittivat 10-ottelijat pyörivässä tuulessa, joka teki temppunsa 100 metrin juoksujen aikana. Kaksi erää juostiin myötäisessä ja kolmas huomattavassa vastatuulessa. Neljän lajin jälkeen ottelua johti Länsi-Uudenmaan Urheilijoiden Tuure Hollo. Ensimmäisenä päivänä kisataan viisi lajia.
Söderberg heitti moukarikarsinnan pisimmän heiton
Olli-Pekka Karjalainen tavoittelee miesten moukarinheitossa 13. peräkkäistä Suomen mestaruuttaan.
Karsinnassa Barcelonan EM-kilpailuiden koko osallistujakolmikko, David Söderberg, Karjalainen ja Tuomas Seppänen, heitti ensimmäisellä yrityksellään yli 70 metriä.  65 metrin karsintarajan ylittivät ensimmäisellä yrityksellään myös Kangasalan Kisan Juha Kauppinen, Oulun Pyrinnön Mats Granö ja Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Arno Laitinen. Kahdeksan parasta selviytyi finaaliin.

Tukia 400 metrin alkuerien nopein
Miesten 400 metrin alkuerissä kovimman ajan 48,41 kellotti Santeri Tukia. Odotetusti jatkoon meni mestaruutta puolustava Matti Välimäki oman eränsä voittaen.
Naisten korkeushypyssä seitsemän kilpailijaa ylitti karsintarajan 173. Lisäksi finaaliin selviytyi kaksi 170 ilman pudotuksia ylittänyttä naista.
 
Lue lisää tuloksia täältä

http://live.time4results.com/yu/2010/kalevankisat/

 

Hetki ennen myrskyä: palkintojenjakoharjoitus Pentti Pönkön komennossa.
Vesi tulvi viemäreistä Kalevan Kisojen pressikeskuksen edessä. Rajusta myrskystä huolimatta Vimpelinlaakson urheilukeskus selvisi vaurioitta.

Kalevan Kisat vauhdissa Kajaanissa

 

Yleisurheilun Kalevan Kisat ovat alkaneet Kajaanissa. Kisapaikat ovat kunnossa, vaikka Suomen lämmin kesä antoikin lisähaastetta kisojen aattopäivänä Veera-myrskyn muodossa.  Vimpelinlaakson urheilukeskus selvisi rajuilmasta ilman suurempia vaurioita.

Nelipäiväisiin kisoihin osallistuu 765 urheilijaa. Maajoukkueurheilijoiden määrä supistui kolmella, kun Jukka Keskisalon, Jarkko Kinnusen ja Juha Sonckin poisjäännit varmistuivat kisojen aattopäivänä.

EM-kävijöiden poisjäännit johtuvat erilaisista loukkaantumisista. Juha Sonckin loukkaantuminen voi päättää kilpailukauden jo tähän.

Sen sijaan kävelijä Jarkko Kinnunen elättelee vielä toiveita päästä kilpailemaan loppukauden aikana. Kinnusen piti kävellä torstaina Kajaanissa 10 kilometrin kisa, mutta  kävelyn sijasta hän menee torstaina kuvauksiin jalkavamman takia. Kinnunen on antibioottikuurilla.

"Mielelläni vielä kilpailisin, ja haluaisin kävellä vielä viisikymppisen. Jalan ehdoilla mennään", Kinnunen kertoo.

Keskisalon pitää sivussa alaselkävamma, joka esti juoksut myös EM-kisoissa. Sonckin kausi on taas paketissa revähdyksen takia.

Torstai-illan finaalilajeja Kalevan kisoissa ovat naisten 10 kilometrin ja miesten 20 kilometrin kävelyt sekä naisten 10 000 ja miesten 5 000 metrin juoksut.

Lipun myynti alkaa porteilla kello 11. Kisat alkavat kello 12.

 

Kalevan Kisojen talkooväki täytti yhden katsomo-osan Vimpelinlaaksossa.

Kalevan Kisojen talkooväki on viritetty

Kajaanin Kalevan Kisojen talkoolaiset ovat valmiit loppurutistukseen.

 Talkoolaiset kokoontuivat lauantaina Sisulisähuipentuman alla Vimpelinlaaksoon. Paikalla oli noin puolet talkooväestä eli 329 sinipaitaa.

Talkoolaiset saivat kisapaketin eli toimitsija- ja tuomarikortit, sinisen kisapaidan ja lippiksen. Kentällä tehtävissä toimivat kisatuomarit saivat harjoitusta Sisulisäkisoissa.
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erkki Hulkkonen katseli tyytyväisenä talkooväkeään, jota on listalla yhteensä liki yhtä paljon kuin ilmoittautuneita urheilijoitakin. Peräti 768 urheilijaa ilmoittautui kisoihin. Toimitsijoitakin on yli 700.
”Olemme hyvin iloisia, että talkooväkeä on näin paljon ja talkoohenki elää Kainuussa. Sen varassa nämäkin kisat ovat”, Hulkkonen korostaa.
Kajaanin Kipinä on saanut rinnalleen kisajärjestelyihin myös muita maakunnan yleisurheiluseuroja. Mukana on väkeä Paltamon Urheilijoista, Kuhmon Kivasta, Sotkamon Jymystä, Kajaanin Urheilijoista, FC Tarmosta ja Kajaanin Tanssiteatterista sekä lukuisia yksittäisiä henkilöitä.
Hulkkonen kiittelee myös Kajaanin kaupunkia, joka on tehnyt mittavan työn kunnostaessaan ja ehostaessaan Vimpelinlaakson stadionin jälleen Kalevan Kisojen edellyttämään kuntoon.
”Stadion palvelee nyt niin yleisurheilijoita kuin muitakin kentän käyttäjiä entistä paremmin pitkälle tulevaisuuteen.”
Kalevan Kisat alkavat torstaina kello 12.
Lisäkatsomoita on rakennettu muun muassa kaarteisiin.
Vimpelinlaakson urheilukeskus on saanut muun muassa uusia kukkaistutuksia.
Kisakanslian vetäjänä toimii Aila Kananen (oik.).

Ennakkolipulla pääsee

hyvälle paikalle

kisakatsomoon 

 

Ennakkolippujen myynti Kajaanin Kalevan Kisoihin on kiihtynyt. Tähän mennessä ennakkolippuja on mennyt kaupaksi jo 7000 kappaletta.  
Kovin kysyntä on A-katsomoon, mutta myös katetun B-katsomon paikat ovat käyneet hyvin kaupaksi. Tavoitteena onkin saada Vimpelinlaaksoon 20 000 katsojaa. Viikonlopun finaaleihin on myyty 2500 lippua.
Pääsihteeri Hannu Tikkasen mielestä lippujen kysyntä on ollut yksi positiivisista yllätyksistä.
 "Kisojen alusviikolle tulee vielä myyntipiikki. Hyvän katsomopaikan etsijän kannattaakin olla ripeä, jotta haluamalleen paikalle pääsisi", Tikkanen neuvoo.
Viimeiset víikot ennen avajaisia on talkooväeltä ja Kajaanin kaupungilta tiukkaa työntekoa, vaikka järjestelyjä on tehty jo parin vuoden ajan. Useimmat käytännön järjestelyt voidaan tehdä vasta viime vaiheessa.
Ensi vuonna 30 vuotta täyttävä urheilukeskus on pessyt kasvojaan kesän aikana. Kaupunki on maalannut rakennuksia, penkkejä ja katsomoita, asfaltoinut piha-alueita, remontoinut betoniportaita. Kisa-alueelle vedetään myös laajakaista, joka palvelee tuleviakin kilpailuja. Kisojen aikaan Vimpelinlaaksossa on vapaa wlan-yhteys.
”Teemme kaikkemme, jotta kisoihin tuleville ihmisille tulee elämys heti ensiaskeleilla. Kuntokatu asfaltoidaan, nurmikot ajetaan ja kukat istutetaan. Nyt ovat menossa viimeistelyt, mutta meidän puolestamme kisat voisivat alkaa vaikka huomenna", puistot ja liikunta-alueet tulosyksikön päällikkö Jouko Hukkanen sanoo.
Kaupunki on asentanut jo osan siirtokatsomoista paikoilleen. Juoksurataa kiertävät vuokrakatsomot tulevat suoraan Eukonkannon EM-kisoista Sonkajärveltä. Katettu B-katsomo tulee puolestaan Espoosta. Sen asennus alkaa keskiviikkona 28.7. Samaan aikaan alkaa myös ravintolateltan pystytys.
 
 
Ex-tähdet Vimpelinlaaksoon,
nykyvaikuttajat Vuokattiin
Kalevan Kisat kokoaa jälleen yhteen ison joukon myös takavuosien urheilutähtiä. Paikalle tulevat muun muassa Lasse Viren, Arto Bryggare, Sari Essayah, Tapio Kantanen, Pirjo Wilmi-Rokkanen, Olavi Salonen. Myös kaikki kainuulaiset SM-mitalistit on kutsuttu kisavieraiksi.
Ensimmäisen kisapäivän avaajana toimii sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula, joka toimii myös Kuntoliikuntaliiton puheenjohtajana.
Urheiluelämän nykypäivän vaikuttajat ovat puolestaan koolla 5.8. Vuokatin Urheiluopistolla Liikunta- ja urheilu 2020 -kutsuseminaarissa, jossa pohditaan huippu-urheilun tulevaisuutta ja näkymiä. Ohjenuorana on huippu-urheilun kehittämistyö,
Seminaarin puheenjohtajana toimii Timo Haukilahti Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Alustajina toimivat sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen, SLU:n pääsihteeri Jukka Pekkala, YLEn urheilun päällikkö Kari Mänty, SUL:n puheenjohtaja Antti Pihlakoski, liikuntaneuvos Paavo Haapakoski ja Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Risto Nieminen.
Antti Ruuskanen testasi Vimpelinlaakson heittopaikkaa.
Kajaanin Kipinän Seppo Hirvonen ja Pielaveden Sammon Antti Ruuskanen (oik.) odottavat tiukkaa keihäskisaa Kalevan Kisoissa.

Antti Ruuskasella ja Tero Järvenpäällä

kuittauksen paikka Vimpelinlaaksossa

 

Barcelonan EM-kisajoukkueen varamieheksi jääneillä keihäänheittäjillä Antti Ruuskasella ja Tero Järvenpäällä on Kajaanin Kalevan Kisoissa näytön paikka.

Kaksikko jäi EM-joukkueen ulkopuolelle, kun joukkueeseen valittiin Pihtiputaan keihäskarnevaalin yllättäjä Harri Haatainen, Tero Pitkämäki ja Teemu Wirkkala. Lapinlahden Eliittikisoissa keihään kauden parhaalla  tuloksellaan 83,31 voittanut Järvenpää on 1. varamies ja niukasti alle 80 metriä jäänyt Ruuskanen 2. varamies. Ruuskanen oli Lapinlahdella kolmas.

"Ei ollut Ruuskasen poika valmiina. Kunnossa ollaan, mutta parasta ei vielä tähän mennessä saatu esille", Ruuskanen sanoi Ylen tekstitv:n haastattelussa.

Ruuskanen lupaa Kajaanin keihäskisasta kuumaa kilpailua, jossa varamiehet haastavat EM-kisaedustajat. Kajaanistahan kaksi parasta lähtee Suomi-Ruotsi-maaotteluun. Ruuskanen käväisi kesäkuussa tutustumassa tulevaan Kalevan Kisojen heittoalustaan Vimpelinlaaksossa Kajaanissa.

Parhaimmillaan 87,33 heittäneelle Ruuskaselle sopii mainiosti Kalevan Kisojen sijoittuminen arvokisojen jälkeen. Hän uskoo, että EM-kisoista ulosjääneillä on rutkasti näyttöhaluja. Ruuskanen tavoittelee Kajaanista kirkkainta mitalia.
”Kajaaniin tulee kovatasoinen keihäskisa. Viime vuonna 10 jätkää heitti yli 80 metriä ja nyt on tullut nuoria kavereita Kankaanpään Mikon tavoin. Kolmena vuonna peräkkäin voittajan nimi on vaihtunut, niin nytkin”, Ruuskanen suunnittelee virne suupielessä eikä suoralta kädeltä hyväksynyt Tero Pitkämäen Kalevan Kisojen 1. kisalehdessä suunnittelmaa keihäsvaltikan haltuunottoa. Ruuskasen mielestä mestarin sukunimi voisi alkaa myös R-kirjaimella.
Pari keihäsmiestä on mukana Kalevan Kisojen aikaan perjantaina Tukholman Timanttiliigassa, josta edustajat tulevat erikoisjärjestelyllä suoraan Kajaaniin.
Tero Järvenpään tulos oli paras kilpailusuoritus kahteen vuoteen. Loukkaantumisesta toipuneen tamperelaisen seuraava kilpailu voikin olla vasta Kajaanissa elokuun 8. päivänä.
 

Katso koko EM-joukkue SUL:n sivulta

12 Suomen mestaruutta voittaneella ex-aituri Arto Bryggarella on hyvät muistot Vimpelinlaaksosta.

 

Arto Bryggarella on

Vimpelinlaaksosta

hyvät muistot


12 Suomen mestaruutta voittanut ex-aituri on nyt Kajaanissa mukana valmentajana. 
1980-luvulla itsensä suomalaisten sydämiin juossut pika-aituri Arto Bryggare on edelleen henkeen ja vereen yleisurheilumies, vaikka viime vuosina hän on ollut enemmän otsikoissa politiikan kentillä. Bryggare on kiinni entisessä leipälajissaan nyt valmentajana, sillä hän luotsaa Kajaanin Kalevan kisoissa kolmea valmennettavaansa, joista yksi on hänen poikansa Samuli.
Vimpelinlaaksossa hänet nähdään elokuun 5. päivänä vuorenvarmasti, kun 10-ottelija Samuli osallistuu pituuden karsintaan. Viikkoa myöhemmin Bryggare on tulossa Kajaaniin Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan roolissa, kun Helsinki saapuu Kainuun-vierailulleen.
110 metrin pika-aidoissa 12 SM-kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin voittaneella Bryggarella on Kajaanista hienoja muistoja. Vuonna 1984 Kalevan Kisoissa Bryggare voitti pika-aidat ylivoimaisesti ennen Mikael Ylöstaloa ajalla 13,64. Edellisenä vuonna Bryggare saavutti MM-hopeaa Helsingissä, joten Los Angelesin olympiakisavuonna odotukset olivat syystäkin korkealla. Bryggare sanoo nyt, että vuodet 1983–1984 olivat kunnon puolesta uran parhaita.
”Vuonna 1984 akillesjänne oli ollut rikki koko alkukauden ja olin juossut hyvin vähän. Juoksu alkoi kulkea vasta vähän ennen Kalevan Kisoja”, Bryggare muistelee.
Los Angelesissa Bryggare juoksi alkuerissä edelleen voimassa olevan SE:n 13,35. Finaalissa hän oli kolmas viisi sadasosaa heikommalla ajalla. Akillesjänne muistutti olemassaolostaan huippuvuosinakin.
”Aika jäi kumpanakin vuonna siitä, mitä kunto olisi edellyttänyt vammojen takia. Olympiakisoissa olin 13,10–13,20:n kunnossa.”
Losissa Roger Kingdom voitti kultaa ajalla 13,20 ja Greg Foster hopeaa ajalla 13,23. Bryggaren pronssiaika oli 13,40.
”Kajaanista on hienot muistot. Kuhmossa on hyviä ystäviä, muun muassa Rusaset, joiden kanssa minulla oli yhteinen valmentaja. Vimpelinlaakson stadion on myös hieno ja hyvällä paikalla.”
Mukana paljon muitakin
Bryggare ei tietenkään ole ainoa entinen urheilutähti Kajaanissa, vaan kisat kokoavat perinteisesti yhteen ison joukon myös takavuosien kuuluisuuksia. Kajaaniin tulevat muun muassa Lasse Viren, Sari Essayah, Tapio Kantanen, Kimmo Kinnunen, Pentti Kahma, Pentti Kuukasjärvi, Olavi Salonen, Reijo Vähälä, Harri Huhtala, Ari Paunonen, Pirjo Wilmi-Rokkanen, Risto Ulmala, Tommy Ekblom ja Risto Ankio.
Myös kaikki kainuulaiset SM-mitalistit on kutsuttu kisavieraiksi. Vimpelinlaaksossa on paikalla muun muassa Kuhmon Kivan SM-viestinelikko.
 
 
Riitta Seppälä toivoo, että muutkin ex-aktiivit tukisivat suomalaista urheilua.

Yllätyspalkinto luvassa
naisten nelosen voittajalle

Perinteisesti yleisurheilun Kalevan Kisoissa on jaossa vain mainetta ja kunniaa, mutta elokuussa Kajaanissa naisten täyden ratakierroksen eli 400 metrin kisan voittajalle on luvassa myös lisäpalkinto.
Vimpelinlaaksossa 26 vuotta sitten 400 metrillä SM-kultaa voittanut Riitta Seppälä (os. Vesanen) lahjoittaa tuhannen euron stipendin uudelle mestarille. Summa maksetaan voittajan SUL:n urheilijatilille, joten ruskeasta kirjekuoresta ei ole kysymys.
Seppälä kertoo saaneensa idean lahjoituksesta surffatessaan Kalevan Kisojen nettisivuilla. Vimpelinlaakson nelosen kenttäennätys on edelleen hänen vuonna 1984 juoksemansa voittoaika 54,60.
Seppälän mukaan juuri Kajaanin kisat olivat hänen uransa tärkeimmät. Ensimmäisen SM-kultansa hän oli voittanut satasella neljä vuotta aiemmin, kun Helinä Marjamaa ei juossut Lappeenrannan kisoissa.
”Itselleni Kajaanin Kalevan Kisojen 400 metriä oli kilpaurheilu-urani ehdottomasti tärkein ja muistorikkain kisa. Toisaalta noilta omilta urheiluvuosiltani muistan, että jokainen markka oli enemmän kuin tarpeen. Jotta voisi rauhassa panostaa urheiluun, tulisi taloudellisen tilanteen olla sellainen, ettei koko ajan tarvitsisi miettiä millä tulee toimeen. Haluan tällä eleellä olla omalla tavallani mukana tukemassa suomalaista naispikajuoksua”, Seppälä selvittää.
Seppälä toivoisi, että rahalahjoitus herättäisi myös muut ex-aktiivit tukemaan kilpaurheilijoita.

Kunto Viiru kertaa vuoden 1984 kisatapahtumat

Vimpelinlaaksoon rakennetaan muun muassa uusia portaita. Remonttimiehet repivät vanhat irti.

Pientä pintaremonttia
Vimpelinlaakson

urheilukeskukseen

Kolmenkympin kypsää ikää lähestyvä Vimpelin urheilukenttä ei tarvitse johannatukiaismaisia massiivisia kauneusleikkauksia Kalevan Kisoja varten.
Tulevan suven ohjelmassa on pientä pintaremonttia ja sitten paikat ovat valmiina yleisurheilun kotimaiseen huipputapahtumaan.
"Tälle kesälle on kentän osalta tiedossa pintojen pesua ja ratojen maalausta", kaupungininsinööri Matti Nousiainen kertoo.
"Urheilukeskuksen alueella maalataan pintoja ja korjaillaan alueen routavaurioita. Ne ovat kaikki sellaisia töitä, jotka olisi pitänyt tehdä jossain vaiheessa muutenkin", puistot ja liikunta-alueet tulosyksikön päällikkö Jouko Hukkanen huomauttaa.
Pääosa Kalevan kisojen vaatimista kunnostustöistä tehtiin jo viime kesänä. Pääkatsomon edessä olevat hyppypaikat kunnostettiin huipputapahtuman vaatimalle tasolle. Ja vastatuuleen ei pikamatkoja tarvitse välttämättä käydä.
"Takasuoraa jatkettiin niin, että siellä on mahdollista käydä 100 metrin ja 110 metrin aitajuoksut. Tässä etusuoralla laitettiin nämä pituuden, kolmiloikan ja seiväshypyn suorituspaikat kuntoon", Nousiainen luettelee tehtyjä töitä.
Pääkatsomosta löytyy 2300 istumapaikkaa, jonka lisäksi takasuoralle tulee kisojen ajalla vuokralle katettu 1000 hengen istumakatsomo.
"Tänne tulee kaupungin omia irtokatsomoita ja Sonkajärveltä lainataan katsomoja Eukonkantokisoista. Kaikkiaan istumapaikkoja tulee sellaiset 5500", Hukkanen laskeskelee.
Vimpelin urheilukentän saneerauksen kustannusarvio on noin 300.000 euroa. Lisäksi normaaliin vuosikunnostukseen käytetään jonkin verran kaupungin varoja.
"Aina puhutaan siitä, että mitä jotain tapahtumaa varten joudutaan investoimaan ja rakentamaan. Totta puhuen kaikki nämä nyt tehdyt työt olisi pitänyt jossain vaiheessa tehdä. Ne ovat tulevien vuosien työlistalta pois, kun paikat on laitettu kuntoon yhdellä kertaa", Nousiainen huomauttaa.



Kajaanilaiset Jari ja Kati Haverinen odottavat kisoja innokkaasti. Talkooillassa oli mukana 300 osanottajaa.
Talkooillan osanottajat saivat mukaansa kisapaidat.
Tilattavien kisa-asujen mallit löytyvät talkoolaiset-osiosta.

300 talkoolaista puhkui intoa – ja sovitti kisa-asuja

Tietoa, musiikkia, sinisiä ajatuksia, ruokaa ja kisavaatteiden sovitusta.

Siinä olivat runsaat eväät Kajaanin Kalevan Kisojen ensimmäiselle talkooillalle, joka veti 300 innostunutta talkoolaista Kajaaniin ammattiopistolle.
Talkoolaiset olivat ensimmäisen kerran kasassa isolla joukolla maanantai-iltana 1.3. Ammattiopiston liikuntasalissa oli talkoolaisia Kajaanin lisäksi myös kaikista muista Kainuun kunnista yli lajirajojen.
”Talkoolaisia oli paikalla todella hyvin. Tästä tulee hyvä juttu”, kiitteli järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erkki Hulkkonen.
Pääsihteeri Hannu Tikkasen mukaan kisojen läpiviemiseen tarvitaan kaikkiaan vajaat 700 talkoolaista, joista 350 on mukana kilpailutapahtumissa. Tikkanen laskee, että tarvetta olisi vielä sadalle lisänimelle. Ilmoittautua voi kisojen nettisivujen talkoolomakkeella tai puhelimitse kisasihteeri Niina Jämsénille (040-523 8866).
Kilpailujen onnistumiseksi tehtäviä harjoitellaan livenä alkukesän kilpailuissa.
”Jokaiselle tuomaritehtävissä olevalle tulee ennen Kalevan kisoja vähintään kaksi harjoituskilpailua, joista ensimmäisenä ovat 13.6. PSM-yleisurheilut”, Tikkanen kertoo.
Tikkanen ja Jämsén arpoivat osanottajien kesken kisa-asuja, lippupaketteja ja matkan Suomi-Ruotsi-maaotteluun, jonka voitti paltamolainen Teija Sievänen.
Tikkanen suosittelee tilaamaan kisa-asut hyvissä ajoin, jotta ne ehtivät ajoissa. Seuraavan kerran talkoolaiset ovat koolla isolla joukolla 31.7. Vimpelinlaaksossa.

Parhaat paikat myynnissä nyt!

Osta 4-päivän lippupaketti ja säästä 25 % normaalihintoihin verrattuna!
Parhaat paikat myydään ensin, joten toimi nopeasti ja varaa lippusi heti!

Vimpelinlaakson urheilukeskukseen tulee 6 000 paikkaa, joista A- ja B-katsomot ovat katettuja.
Kisavieraiden viihtyvyyden takaa kisatori, jonka läpi katsojat tulevat kilpailupaikalle. Kisatorilla on myyntikojuja ja Kainuun ammattiopiston pyörittämä kisaravintola, jossa on tarjolla muun muassa joka päivä tuoretta pullaa. Varsinainen kisaravintola on Foxiassa.

Lisätietoja tästä.


Kajaani tähtää Kalevan Kisoissa 20 000 katsojaan

Kajaanin Kipinä isännöi elokuussa 2010 yhteistyöseurojensa kera Pohjois-Suomen ensimmäisiä Kalevan Kisoja 12 vuoteen. Edellisen kerran näin pohjoisessa kilpailtiin SM-mitaleista Oulussa 1998.

"Tämä on hyvin odotettu ja toivottu tapahtuma pohjoisessa”, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, liikuntaneuvos Erkki Hulkkonen iloitsee. Hulkkonen muistuttaa, että Kajaanin Kalevan Kisat ovat myös Kainuun kisat.

”Mukana ovat kaikki maakunnan voimat, sillä Kipinän rinnalla järjestelyissä ovat kaikki kainuulaiset yleisurheiluseurat”, hän sanoo.

Järjestelytoimikunta aloitti työnsä 19 kuukautta ennen kisojen alkua. Käytännön järjestelyjä vetää Kainuun Liikunta, jossa päävastuu on kisojen pääsihteerillä Hannu Tikkasella ja kisasihteeri Niina Jämsénillä.

”Kainuussa on kokemusta kisatapahtumien järjestämisestä. Yleisurheilussa täällä on kilpailtu viimeksi muun muassa nuorten SM-kisoissa kesällä 2008 ja SM-viesteissä kesällä 2004. Ja kaikkien aikojen Kalevan Kisat olivat Kajaanissa vuonna 1984”, Tikkanen kertoo.

Nelipäiväinen kilpailutapahtuma on Kajaanin Vimpelinlaaksossa 5.-8.8.2010. Poikkeuksellisesti Suomen Urheiluliitto valitsi ajankohdaksi elokuun alun eli kisavuonna SM-mitaleista kilpaillaan Kajaanissa Barcelonan EM-kisojen jälkeen.

”Saamme nauttia neljä päivää suomalaisista huippu-urheilijoista ja EM-mitalisteista. SUL on taannut mitalistien mukanaolon”, Hulkkonen paljastaa.

Mahdollisten ja tulevien EM-mitalistien uskotaan tuovan Vimpelinlaaksoon noin 20 000 katsojaa. Se tietäisi noin kolmen neljän miljoonan euron lisäystä Kainuun matkailutuloon.

Eurojen rinnalla yhtä tärkeää on myös yleisurheilun tulevaisuuden varmistaminen Kainuussa. Pääsihteeri Tikkanen uskoo, että yhteinen ponnistus tuokin pohjaa myös yleisurheilulle Kainuussa.

”Kisojen järjestäminen lisää maakunnallista yhteistyötä ja vie kainuulaisen yleisurheilun uudelle kasvu-uralle”, Tikkanen sanoo.

Kajaanin Kalevan Kisojen budjetti on reilut 400 000 euroa. Kajaanin kisojen näkyvyys on taattu, sillä TV-aikaa on luvassa 7-8 tuntia 1,5-2 miljoonalle katsojalle.

Kajaanin kaupunki käynnisti vuoden 2009 kesäkuun alussa Vimpelinlaakson urheilukeskuksen kisapaikkojen kunnostamisen SM-kisojen vaatimusten mukaisesti. Vimpelinlaakso on ollut yleisurheiluväen näyttämönä vuodesta 1983 lähtien.

Kajaanin Kipinän edustajat ottivat järjestelyoikeuden vastaan Espoon Kalevan kisoissa heinäkuussa 2009. Kajaanista isännyyden ottivat vastaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen, Kajaanin Kipinän puheenjohtaja Eero Väyrynen ja järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erkki Hulkkonen.

”Kalevan kisojen kaltaiset tapahtumat ovat tärkeitä Kajaanin kaupungille. Liikuntamatkailu on yksi Kainuun maakunnan painopistealueista. Kajaani ja Kainuu haluavat olla eturintamassa järjestämässä tärkeitä yleisurheilutapahtumia”, Okkonen sanoo.

Kajaanin kisajärjestäjät ovat hakeneet oppia edellisistä kisoista Tampereelta ja Espoosta, jossa iskuryhmä tutustui kisajärjestelyihin kolmen päivän ajan. Kainuulaiset aikoivat ottaa oppia espoolaisten onnistumista. ”Esimerkiksi aikataulut pitivät hyvin. Myöskään perjantain rankka ukkoskuuro ei säikäyttänyt sateisiin varustautuneita Espoon järjestäjiä”, Hulkkonen kehaisee.


Lisätietoja:
Kajaanin Kipinän puheenjohtaja, Eero Väyrynen p. 050 – 353 3647
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erkki Hulkkonen p. 044 – 532 5911
Pääsihteeri Hannu Tikkanen p.044 – 532 5913


www.kainuunliikunta.fi
www.kajaaninkipina.fi

Kisaisännät sateisella Espoon kentällä: Arto Okkonen, Erkki Hulkkonen, Hannu Tikkanen ja Eero Väyrynen.
Kisa-isännyyden vastaanotto.
Kuva: Pena Rekiranta
Arto Okkosen puhe. Kuva: Pena Rekiranta