Kalevan kisojen historiaa

Kalevan Kisat

Kalevan Kisat ovat yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut ja ne pidetään joka vuosi paikkakunnan vaihdellessa.

Ensimmäiset yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut pidettiin Tampereella vuonna 1907. Sitä ennen vuosina 1902–06 oli yleisurheilun saralla käyty ns. urheilukuninkuus-kilpailuja. Naiset saivat omat viralliset SM-kilpailunsa vuonna 1945, vaikkakin jo vuosina 1913–23 olivat naiset kilpailleet 100 metrillä ja 4x100 metrin viestissä. Aluksi naiset kilpailivat eri aikaan kuin miehet. Vuodesta 1959 lähtien naiset ja miehet ovat kilpailleet samoissa Kalevan Kisoissa.

Kajaanissa Kalevan Kisat on järjestetty tähän mennessä yhden kerran, vuonna 1984. Kilpailupaikkana toimi silloinkin Vimpelinvaaran kenttä ja Kalevan maljan voitti Helsingin Kisa-Veikot.


Kalevan malja

Vuonna 1909 Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan. Kalevan maljasta kilpailevat yleisurheiluseurat. Kalevan Kisoissa parhaiten menestynyt yleisurheiluseura saa Kalevan maljan vuodeksi omakseen. Malja oli ensimmäisen kerran palkintona vuoden 1910 SM-kisoissa. Vuosina 1920–26 Kalevan maljan pisteitä sai yleisurheilun lisäksi myös kilpapyöräilystä, voimistelusta ja hiihdosta. Vuonna 1920 mukana oli myös paini ja vuosina 1921–26 mäenlasku.

Maljasta johtuen yleisurheilun SM-kilpailuja kutsuttiin vuodesta 1910 lähtien epävirallisesti Kalevan-otteluksi. Vuonna 1915 Porissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheilulehti uutisoi kisoista otsikolla Kalevan Kisat, jota alettiin käyttää epävirallisesti kisojen nimenä. Vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheiluliitto lopulta virallisti yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan kisat. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen.

Yleisurheilun SM-kilpailujen järjestävä organisaatio oli aluksi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL). Sen vuoksi sääntöihin kirjattiin, että Kalevan maljasta kilpailevat SVUL:n jäsenseurat. Se johti siihen, että ainakin vuosina 1950–54 Työväen Urheiluliiton (TUL:n) seuroja ei laskettu mukaan Kalevan malja -pisteisiin. Yksilötasolla TUL:n urheilijat saivat osallistua SM-kisoihin. TUL on osallistunut Kalevan Kisoihin 1940-luvulta lähtien.

Nykyisen pistelaskumenetelmän mukaan Kalevan Malja -pisteitä laskettaessa mukaan huomoidaan seurojen menestys kaikissa ulkoratojen SM-tasoisissa kilpailuissa. Kautta aikojen Kalevan maljasta ovat menestyksekkäimmin kisailleet Helsingin Kisa-Veikot, Tampereen Pyrintö ja Turun Urheiluliitto.


Uusi Sampo-malja

1990-luvun alussa Kalevan Kisoissa alettiin jakaa Uusi Sampo-maljaa. Se on vahinkovakuutusyhtiö Sammon lahjoittama kiertopalkinto, joka annetaan kisojen parhaalle urheilijalle. Maljan ovat saaneet mm. Seppo Räty, Sari Essayah, Mika Halvari, Arsi Harju ja Tero Pitkämäki.

Lähde: Wikipedia