Kalevan kisojen historiaa

Kalevan Kisat

Kalevan Kisat ovat yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut ja ne pidetään joka vuosi paikkakunnan vaihdellessa.

Ensimmäiset yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut pidettiin Tampereella vuonna 1907. Sitä ennen vuosina 1902–06 oli yleisurheilun saralla käyty ns. urheilukuninkuus-kilpailuja. Naiset saivat omat viralliset SM-kilpailunsa vuonna 1945, vaikkakin jo vuosina 1913–23 olivat naiset kilpailleet 100 metrillä ja 4x100 metrin viestissä. Aluksi naiset kilpailivat eri aikaan kuin miehet. Vuodesta 1959 lähtien naiset ja miehet ovat kilpailleet samoissa Kalevan Kisoissa.

Kajaanissa Kalevan Kisat on järjestetty tähän mennessä yhden kerran, vuonna 1984. Kilpailupaikkana toimi silloinkin Vimpelinvaaran kenttä ja Kalevan maljan voitti Helsingin Kisa-Veikot.


Kalevan malja

Kalevan Malja on Kalevan Kisojen arvokas kiertopalkinto, jonka Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti vuonna 1909 Suomen yleisurheilumestaruuskilpailujen ikuisesti kiertäväksi kiertopalkinnoksi. Malja oli ensimmäisen kerran palkintona vuoden 1910 SM-kisoissa. Vuosina 1920–26 Kalevan Maljan pisteitä sai yleisurheilun lisäksi myös kilpapyöräilystä, voimistelusta ja hiihdosta. Vuonna 1920 mukana oli myös paini ja vuosina 1921–26 mäenlasku.

Maljasta johtuen yleisurheilun SM-kilpailuja kutsuttiin vuodesta 1910 lähtien epävirallisesti Kalevan-otteluksi. Vuonna 1915 Porissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheilulehti uutisoi kisoista otsikolla Kalevan Kisat, jota alettiin käyttää epävirallisesti kisojen nimenä. Vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheiluliitto lopulta virallisti yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan kisat. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen.

Yleisurheilun SM-kilpailujen järjestävä organisaatio oli aluksi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL). Sen vuoksi sääntöihin kirjattiin, että Kalevan maljasta kilpailevat SVUL:n jäsenseurat. Se johti siihen, että ainakin vuosina 1950–54 Työväen Urheiluliiton (TUL:n) seuroja ei laskettu mukaan Kalevan malja -pisteisiin. Yksilötasolla TUL:n urheilijat saivat osallistua SM-kisoihin. TUL on osallistunut Kalevan Kisoihin 1940-luvulta lähtien.

Nykyisen pistelaskumenetelmän mukaan Kalevan Malja jaetaan kauden päätteeksi seuralle, joka on kerännyt eniten pisteitä vuoden aikana kilpailluissa SM-kilpailuissa (SM-maantiejuoksu, -maastot, -viestit, -maantiekävelyt ja -maraton, Kalevan Kisat, 22-, 19-, 17- ja 16-vuotiaiden SM-kisat ja SM-moniottelut). Kautta aikojen Kalevan maljasta ovat menestyksekkäimmin kisailleet Helsingin Kisa-Veikot, Tampereen Pyrintö ja Turun Urheiluliitto.


If Urheilijapalkinto

Vuonna 2009 lanseerattiin uusi If Urheilijapalkinto, joka korvaa aiemman Uusi Sampo -maljan vuodelta 1990. Tämä kiertopalkinto jaetaan Kalevan Kisojen parhaasta yksittäisestä urheilusuorituksesta. If Urheilijapalkinnon saajan valitsee SUL:n asettama asiantuntijaraati. Palkinnon voittajan nimi julistetaan kisojen päätösseremonioiden yhteydessä, mutta palkinto luovutetaan voittajalle vasta myöhemmin järjestettävässä SUL:n Yleisurheilugaalassa.

Lähde: Wikipedia ja SUL